Juoksun tehoalueita ovat peruskestävyys (PK), vauhtikestävyys (VK) ja maksimikestävyys (MK).
Valtaosa harjoittelusta tulisi tehdä peruskestävyystasolla. Pk-harjoitukset kehittävät elimistön rakenteellisia ominaisuuksia, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja rasva-aineenvaihduntaa. Luonteeltaan pk-harjoitus on helppo harjoitusmuoto. Sitä tulisi kuitenkin tehdä runsaasti. Rasitustaso voidaan määritellä omien tuntemusten mukaan; pk-harjoituksen aikana tunne on helppo ja kevyt. Jos puhuminen tuottaa vaikeuksia, rasitustaso on todennäköisesti liian kova. Syke on noin 50-70 % maksimisykkeestä. Peruskestävyysharjoitukset tehdään usein tasavauhtisina kestoltaan 20-120 minuutin mittaisina.
Maksimikestävyysharjoittelu kehittää elimistön suorituskykyä ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa, myös jonkin verran maitohapon sietokykyä. Maksimikestävyysalueella maitohappoa kertyy elimistöön enemmän kuin mitä elimistä ehtii sitä poistaa. Harjoituksen tunne on kova ja kilpailutilannetta muistuttava. Syke on 80/85-100 % maksimisykkeestä. Tavoitteellisesti harjoitteleva kuntojuoksija voi tehdä mk-harjoituksia silloin tällöin.
KATSO MYÖS NÄMÄ: